26.12.2012

Gone Forever...




I feel so much better
Now that you're gone forever
Tell myself that I don't miss you at all
Not lying, denying that I feel so much better
Now that you're gone forever 

Masentaa, masentaa ja masentaa... Mut myöskin oikeasti onnellinen.
Sorruin tossa yöllä viiltelee jalkani iha paskaks. Ainaki yli 100 viiltoo, arvioisin... Levis lattialleki ja iha kiva, ku e oo ees himas. Hupsista. Ja sitte viel, ku olisi pessy jalast kuivunee veren, ni kappas, ei tullu vettä... Nää sammuttaa vedetulo ain yöks. Sit iha pokalla hain mu limsa ja pesin sillä (y). T viilsi myös himassaa ja tällee.
Jutteli T'n kans taas 4 asti, kuten parina muunaki yönä. Siittä o tullu mut tosi tärkee ja läheine ystävä, vaik "vahingossa" meni faces sil puhuuki.

Koko vitu päivä mamma o tyrkyttäny ruokaa... En jaks syödä joka viides minuutti lautasellist ruokaa. Hulluja nuokin. Mut iha vaa mun turvaks, ettei tää koidu täysinäiseks anoreksiaks, kannattaakin tyrkätä ruokaa melke koko aja.

Mistä tuo yhtäkkinen onnellisuus?
 Mun ihastus, K, joka asuu 400km pääs himasta, on suunnitellu 11. - 13.01 tulevans meille yöks. Tottakai kysyin mutsilta asiasta ja vastaus oli KYLLÄ! Aivan loistavaa oikeasti! Mun eka ihastus, joka pääsis meille yöksi. Pitää vaa varoa S'ää, ettei hää tuu "pilaamaa" meidän viikonloppua.

Vaikka mutsi olikin nyt noin kiva, hän ja koko muu perhe oli ollu Teneriffal vuorel kiipeilemäs. Ollaa oltu 6x yhdes samas paikas, eikä sillo voitu mennä... Joskus vaa tuntuu, et se vihaa mua...



Mitä enemmän kynttilä palaa,
Sitä ennemmin se kuluu
Kun koko kynttilä on palanut,
se sammuu, eikä koskaan enää pala
Ja olen loppuun palanut...  


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti